1. Mitä kampanjalla tavoitellaan ja keneen siinä pyritään vaikuttamaan?

Kampanjalla tavoitellaan veropohjan tiivistämistä, veronmaksun läpinäkyvyyden lisäämistä, verovälttelyn kitkemistä sekä oikeudenmukaisempaa verojärjestelmää – sekä Suomessa että kansainvälisesti. Näiden saavuttaminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön ja kampanjan kohteena ovat verolainsäädännöstä vastaavat päättäjät, erityisesti Suomen hallitus.

Suuri enemmistö suomalaisista ihmisistä ja yrityksistä maksaa veronsa tunnollisesti, ja tiivis veropohja ja toimiva verojärjestelmä on kaikkien etu. Peruspalvelujen rahoittaminen ja investoinnit esimerkiksi ilmastokriisin torjuntaan edellyttävät tiivistä veropohjaa ja oikeudenmukaista toimivaa verojärjestelmää. Erityisesti koronakriisin jälkihoidossa joudutaan tekemään arviointia ja ratkaisuja niin valtion talouden elvytyksen, säästöjen kuin veromuutosten osalta.

Kampanjan tavoitteena on myös puuttua niihin mekanismeihin, joiden vuoksi kehittyvät maat menettävät suuria määriä verotuloja. Pelkästään yritysten voitonsiirron on arvioitu aiheuttavan valtioiden verotuloihin vuosittain jopa 200–600 miljardin dollarin aukon. Suhteessa eniten verotettavia tuloja menettävät köyhimmät valtiot.

2. Mitä on verovälttely?

Verovälttelyllä (engl. tax avoidance) tarkoitetaan toimintaa, jossa hyödynnetään verolakien ja/tai verosopimusten aukkoja muita verovelvollisia matalamman verotuksen tason saavuttamiseksi. Kyse on useimmiten täysin laillisesta toiminnasta. Käsitettä käytetään yleisesti mm. OECD:ssä, jossa verovälttelyn vastainen työ on ollut keskeisessä roolissa viime vuosina.

3. Liittyykö kaikkiin huojennettuihin osinkoihin verovälttelyä?

Ei missään tapauksessa, eikä kampanjan tarkoitus ole ollut luoda tällaista kuvaa. Useat muutkin kampanjan esittämät toimenpiteet kohdistuvat toimijoihin, jotka eivät ole osallistuneet verovälttelyyn. Esimerkiksi vaatimus julkisesta maakohtaisesta veroraportoinnista koskisi kaikkia tietyn kokorajan ylittäviä yrityksiä.

Kampanja ei syytä yrityksiä tai yrittäjiä. Kampanjan kohteena ovat verolainsäädännöstä päättävät poliitikot. Kampanja nostaa keskusteluun verotuksessa ja sen läpinäkyvyydessä havaittuja epäkohtia. Nämä ovat samoja asioita, joihin monet veroasiantuntijat ovat vuosien varrella puuttuneet. On erittäin valitettavaa, että kampanjasta käyty keskustelu on nostattanut vastakkainasettelua ja erityisesti, että osa yrityksistä on kokenut heitä kohtaan hyökättävän – tämä ei ole kampanjan tarkoitus.

4. Mitä keinoja kampanja ehdottaa ja mihin ne pohjautuvat?

Kampanjassa esitetään 14 konkreettista toimenpidettä, jotka vähentäisivät voitonsiirtoa, tiivistäisivät veropohjaa, lisäisivät verotuksen läpinäkyvyyttä ja yhtenäistäisivät yritysverotusta kansainvälisesti. Samalla toimenpiteet lisäisivät verotuksen oikeudenmukaisuutta. Esitetyt toimenpiteet perustuvat muun muassa OECD:n ja eri asiantuntijatyöryhmien suosituksiin.

Nämä toimenpiteet ovat kampanjassa yhdenvertaisia. Kampanjassa on mukana erilaisia toimijoita, joilla on verokysymyksiin omat tulokulmansa.

5. Mihin arvio Suomen veromenetyksistä perustuu ja onko se sama asia kuin kampanjasivuilla esitetty verovälttelyä kitkevien toimenpiteiden verotuottoarvio?

Finnwatch on arvioinut jo vuonna 2016 verovälttelystä aiheutuvien veromenetysten määrän olevan vähintään 430 miljoonaa euroa vuodessa. Arvion kohteena oli tuolloin monikansallisten yritysten harjoittamaan aggressiiviseen verosuunnitteluun liittyvät veromenetykset. Arvio on hyvin varovainen: useiden muiden tahojen arviot aggressiivisen verosuunnittelun aiheuttamasta verovajeesta liikkuvat huomattavasti suuremmissa summissa (kts. esim. Gabriel Zucmanin verovajearvio: https://missingprofits.world/).

Kampanjasivun taustamateriaaleissa esitetään valtiovarainministeriön (VM) laskelmat kolmen kampanjassa esitetyn toimenpiteen verotuotoista. Näiden toimenpiteiden yhteenlaskettu verotuottoarvio yltää hieman yli 430 miljoonaan euroon. Kaikkien 14 toimenpiteen verotuottoarvioksi esitetään yli miljardia euroa.

6. Kiristäisivätkö kampanjassa esitetyt toimenpiteet yritysverotusta?

Verovälttelyn torjumiseksi ei ole aina olemassa sellaisia täsmäkeinoja, jotka olisivat tarkasti rajattavissa vain tiettyihin toimijoihin. Siksi verovälttelyn kitkemiseksi esitetyt toimet voivat kiristää osin niidenkin verotusta, jotka eivät ole harjoittaneet verovälttelyä. Toisaalta kampanjan tekemien ehdotusten toteuttaminen mahdollistaa myös verokantojen laskemisen toisaalla, jos tämä katsotaan järkeväksi.

Kampanja tavoittelee myös verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta eli sitä, että samassa asemassa olevat maksavat saman veron ja enemmän ansaitsevat maksavat tuloistaan suhteellisesti enemmän veroja. Erityisesti koronakriisin jälkihoidossa joudutaan tekemään arviointia ja ratkaisuja niin valtion talouden elvytyksen, säästöjen kuin veromuutosten osalta.

7. Otetaanko kampanjassa kantaa yleishyödyllisten yhteisöjen kuten ammattiliittojen verokohteluun?

Kampanjassa esitetään 14 konkreettista toimenpidettä, jotka vähentäisivät voitonsiirtoa, tiivistäisivät veropohjaa, lisäisivät verotuksen läpinäkyvyyttä ja yhtenäistäisivät yritysverotusta kansainvälisesti. Toimenpiteet eivät sisällä yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevia ehdotuksia. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on nostettu esiin mahdollisuus asettaa yleishyödyllisten yhteisöjen osinkoverotuotoille lähdevero. Yleishyödyllisten yhteisöjen lähdeveroon on myönteistä suhtautumista myös kampanjassa mukana olevien tahojen keskuudessa. Yhteiskunnallista keskustelua toimivan ja kestävän verojärjestelmän edistämiseksi tarvitaan.